Viron ruokaperinteet
Virossa ruokakulttuuri muistuttaa paljon Suomea ja monet virolaisen keittiön raaka-aineista ovat tuttuja suomalaisestakin ruokapöydästä. Virolaisessa keittiössä käytetään paljon perunaa, kasviksia ja juureksia, kalaa, kananmunaa, sianlihaa ja leipää. Vaikka ruoka muistuttaakin paljon pohjoismaista, virolaisen ruuan perinteet juontavat juurensa kuitenkin maan kahden suuren rajanaapurin, Venäjän ja Saksan, makuvaikutteista. Tämä näkyy esimerkiksi erilaisten majoneesien, smetanan ja hapankaalin käytössä ruuissa.
Viron ruokakulttuurissa näkyy omavaraisuus, mikä on peräisin jo nälkävuosien ajalta. Kun ruokaa ei ollut helposti saatavilla, maassa keskityttiin tuottamaan ruoka-aineita itse. Virossa harjoitetaan maito- ja karjataloutta sekä viljellään paljon itse juureksia, vihanneksia, hedelmiä ja puutarhamarjoja. Lisäksi luonnonantimia arvostetaan hyvin paljon. Luonnosta kerätään marjoja ja sieniä sekä kalastetaan. Iso osa virolaisen keittiön raaka-aineista tulee edelleen läheltä ja ruuassa pidetään suuressa arvossa paikallisuutta, tuoreutta ja puhtautta.
Virolaisessa keittiössä tyypillistä on kausiluonteisuus, johon vaikuttavat selkeät neljä eri vuodenaikaa. Kesäisin syödään usein kevyempää ja tuoretta ruokaa, kuten kasviksia ja kalaa, kun taas syksyllä ja talvella keskitytään enemmän raskaampiin ruokiin, kuten täyteläisiin keittoihin sekä lihaisiin uuni- ja pataruokiin.
Peruna on yksi virolaisen ruuan kulmakivistä ja sitä arvostetaan ruokapöydässä eri muodoissa, kuten Suomessakin. Perunoiden kanssa maistuu esimerkiksi yksi tyypillisistä perinneruuista, mulgikapsad, joka on haudutettua hapankaalia, ohrasuurimoita ja sianlihaa. Toisena tyypillisenä perinneruokana voidaan pitää perunapohjaista puuroa, mulgipuder, johon tulee lisäksi ohrasuurimoita sekä sianlihaa.
Lihoista erityisesti rasvainen sianliha on virolaisen keittiön perusta, jota löytyy erilaisten muhennosten lisäksi patojen, kyljysten tai saslikkien eli vartaiden muodossa. Verimakkara on yksi viron kansallisherkuista, joka valmistetaan sianlihasta, verestä ja ohraryyneistä. Verimakkaraa syödään erityisesti jouluna. Sianlihan lisäksi Virossa arvostetaan myös riistaruokia ja erityisesti syksyllä ruokapöydästä saattaa löytyä metsäkaurista, hirveä, villisikaa tai jopa karhua.
Virossa syödään paljon tuoretta kalaa, kuten ahventa, siikaa, haukea ja silakkaa, joka on maan kansalliskala. Kalaa syödään usein paistettuna tai savustettuna. Säilötyt kalat ovat myös tyypillisiä tuoreen kalan ohella ja yksi Viron perinneherkuista on kilohailivoileipä, jossa tumman leivän päällä on anjovismaista kalasäilykettä, kananmunaa ja ruohosipulia.
Keitoista suosittuja ovat erilaiset hapankaalikeitot sekä herne- ja papupohjaiset keitot. Sienistä tehdään muhennoksia ja kastikkeita, jotka maustetaan smetanalla. Leipä kuuluu myös vahvasti Viron ruokamaailmaan, erityisesti tumma rukiinen musta leipä ja hapanimelä leipä.
Talkkuna eli kama on myös yksi perinneruuista. Talkkuna on useasta eri viljasta (tyypillisesti ruis-vehnä-ohra-kaura) valmistettu jauhoseos, jota virolaiset sekoitettavat piimään tai jogurttiin. Juoma nautitaan usein aamu- tai välipalana. Suosittuja juomia Virossa ovat olut ja sima. Lisäksi vanha virolainen perinne on viinin valmistus marjoista ja hedelmistä. Marjoista valmistuu myös hilloja ja siirappeja.
Vaikka Viron ruokakulttuuri onkin muuttumassa entistä enemmän kansainvälisemmäksi, pidetään perinneruokiakin kuitenkin edelleen korkeassa arvossa ja ne ovat maistamisen arvoisia.
Lähteet:
https://www.agri.ee/sites/default/files/content/valjaanded/2016/valjaanne-2016-eesti-toit-fi.pdf
https://kotiliesi.fi/himahella/kylassa-virolaisessa-keittiossa-mika-olisi-viron-kansallisruoka/